Meistä

Kennel Harmaasuden sijaitsee Liedon Pokkolassa, jossa elän koirieni lisäksi mieheni Ollin ja lapsieni kanssa. Kotimme on nimetty Sudenpesäksi, jonka seurauksena kennelnimi Harmaasuden syntyi.

Koirahistoriani alkaa vuodelta -95 kun perheeseemme muutti kerralla kaksi siperianhuskyä. Siitä se sitten lähti, siperialaisia tuli lisää ja harrastaminen niiden kanssa alkoi. Kävin paljon äitini Jaanan (kennel Kukanoksan) kanssa siperianhuskyihin liittyvillä leireillä ja kilpailuissa, jolloin rakkaus rotuun syntyi. Parhaimmillaan meillä asui parikymmentä kilpailevaa huskyä.
Tiesin jo nuorena, että jonain päivänä minullakin olisi oma kennelnimi ja omaa kasvatustoimintaa. Siispä oli vain ajan kysymys milloin olisi aika hakea omaa kennelnimeä.

Ensimmäisen ikioman koirani sain vuonna 2001, Caveris Indyn. Toinenkin koirani oli husky, Indyn poika, FI KVA Kukanoksan Tähti. Tähti syntyi vuonna 2002 ja jäi kotiin vahvistukseksi koiravaljakkoon.
Muutettuani pois kotoa vuonna 2005, otin kolmannen koirani, monirotuisen Unton. Unto valitettavasti poistui keskuudestamme aivan liian pian 4 vuoden ikäisenä. Neljännen koiran hankinta oli ollut häilyvänä mielessä - jossain vaiheessa. Mutta kun se oikea koira sattui Lapin reissulla, vuonna 2007, tulemaan vastaan, oli tehtävä päätös ja niin meille muutti alaskanhusky Bambi Hopevuoren kennelistä. Bambi menehtyi tapaturmaisesti vain 7kk iässä.

Haaveenani oli hankkia oma skotti, mutta lähemmin tutustuttuani vinttikoiriin ponnahtikin esiin irlanninsusikoira, joka oli haaveissani useamman vuoden verran ennen kuin meille saapui vuonna 2009 irlisneito Oscailte Aon Nola, tuttavallisemmin Neppi. Vuonna 2011 meille saapui toinen irlanninsusikoira, Filomeides Kearney, "Jalo".

Harmaasuden ensimmäinen irlanninsusikoirapentue syntyi toukokuussa -12, josta meille jäi kotiin kasvamaan valloittava tyttönen Harmaasuden Alona.

Irlanninsusikoiran tuomista ulkomailta olimme miettineet jo monia kertoja, kunnes sitten aloimme toden teolla etsimään meille pentua, joka tuntuisi omalta kaikin puolin. Matkassa meinasi olla hieman epäonnea, mutta sitten löysimme Ruotsista aivan ihanan kasvattajan ja koirat ja mikä parasta, heille oli tulossa pentuja. Varasimme tästä pentueesta itsellemme nartun, jonka haimme kotiin tammikuussa -13. Kiitos ihanalle kasvattajalle Annalle tytöstämme Team Moalands Ever Dream, "Lumi".

Kuulimme Suomeen syntyvistä kahdesta mielenkiintoisesta yhdistelmästä ja mieleni teki kovasti ottaa pentu toisesta näistä. Kuitenkin vielä silloin järki sanoi muuta. Vasta kun pennut olivat lähes luovutusikäisiä näin ne webcameran kautta ja päätimme lähteä katsomaan. Niinhän siinä sitten kävi, että mukaan lähti De Majodian Highlander eli Aarre.

Olen ehkä hieman tunnettu siitä, että kun saan jotakin päähäni se tulee saada heti. Netin kautta näin jo hieman vanhemman (5kk) irlisnartun etsivän kotia. Kyseinen koira oli Saksassa kasvattajalla. Juttelin kasvattajan kanssa koirasta, kuitenkin ilmoittaen, että kyselen vain, en pystyisi hakemaan koiraa Saksasta. Muutaman viestin vaihdon jälkeen kasvattaja ilmoitti minulle, että hänen hyvä ystävänsä on matkaamassa Suomeen lähiaikoina ja hän voisi tuoda pennun samalla. Kovin kauaa en asiaa miettinyt vaan ilmoitin, että pennun saa tuoda minulle. Kesäkuun lopussa Hämeenlinnan näyttelyn jälkeen ajoin kiireesti Lahteen eräälle huoltoasemalle, jossa meidän tuleva laumanvahvistus Irish Queen Vom Alpetal, tutummin Qiwie, odotteli meitä. Isot kiitokset Qiwien kasvattajille, Melittalle ja Jürgenille, aivan ihanasta tytöstä ja kaikesta luottamuksesta meitä kohtaan!

Keväällä 2014 saimme urosvahvistuksen laumaamme Unkarista, Glor Na Gael Cedric eli Nooa. Kiitos Nooan aivan ihanille kasvattajille Csillalle ja Tiborille komeasta pojasta! Nooa on omistuksessani, mutta asuu sijoitettuna tässä vähän matkan päässä.

Harmaasuden toinen irlanninsusikoirapentue syntyi elokuussa 2014, josta kotiin jäi kasvamaan aivan ihana, hurmaava, kaunis ja suloinen neito Harmaasuden Brunhilda eli Bunkku. Tämä pieni tirriäinen on juuri sitä mitä halusin, täydellinen minulle!

Ihania irlantilaisia olemme hakeneet ulkomailta useita ja kotiin on joka pentueesta jäänyt pentu kasvamaan. Tällä hetkellä meillä asustaa yhdeksän irlistä ja sijoituskodeissa muutamia.  

Jalo, Indy, Neppi, Alona sekä tyttäreni talvella -12

Kasvattajana tahdon eritoten kiinnittää huomiota jalostukseen käytettävien koirien luonteisiin, terveyteen ja rotutyyppiin sekä sukutauluun.. Yhdistelmää miettiessäni pyrin löytämään nartulleni uroksen, joka täydentää sitä, ja päinvastoin. Pyrin siihen, että jokaisella Harmaasuden pennulla on hyvä luonne, mutta se olisi myös arvokas, itsevarma, linjakas, kestävä, terve ja omaa vinttikoiran keveyden. Yhdistelmää miettiessäni minulle merkitsee enemmän sukutaulun pitkäikäiset linjat kuin näyttelytittelit. Yhdistelmiä miettiessäni ja etenkin uroksia etsiessäni käytän tunteja sukutaulujen "penkomiseen" ja sukutaulujen koirien eliniän ja kuolinsyiden selvittämiseen, jotta saisin pitkäikäisiä koiria. Panostamme mielummin laatuun kuin määrään, ja näin ollen jokainen koira ei ole jalostuskoira. Pentue meille syntyy vain silloin kun haluamme itse jatkoa jostakin koirasta ja ensisijaisesti kasvatan koiria itselleni. (Valitettavati) kaikkia pentuja ei voi jättää kotiin.
Käytän kaikki jalostuskoirani terveystutkimuksissa, jossa koirilta peilataan silmät perinnöllisten silmäsairauksien varalta ja tehdään sydäntutkimus (sydämen kuuntelu, ultra, EKG) sekä kuvautan lonkat, kyynärät, selän ja olkapäät, polvien palpaatio. 

Pentumme luovutetaan aikaisintaan 10 vko iässä. Pentumme elävät pienestä pitäen osana arkeamme, tottuen samalla elämän ääniin. Pentulaatikko, jossa pennut syntyvät ja viettävät aikaansa ja yönsä aina luovutusikään saakka, sijaitsee olohuoneesamme. Ne saavat aina paljon huomiota, rakkautta ja käsittelyä - myös lapsilta.
Pentujemme lähtiessä uusiin koteihin, ne ovat hyvin ruokittuja ja rakkaudella hoidettuja, rekisteröityjä Suomen kennelliittoon, eläinlääkärin tarkastamia, shunttitestattuja, useaan kertaan madotettuja ja mikrosirutettuja. Ruokimme pentumme laadukkaalla isoille roduille tarkoitetulla penturuualla, jota suosittelemme syötettävän myös uudessa kodissa.
Mukaan pentumme saavat kattavat hoito- ja ruokintaohjeet, jotka olemme itse laatineet, eläinlääkärin terveystodistuksen + todistuksen tehdystä shunttitestistä, pentupaketin, rotutietoutta sekä elinikäisen kasvattajan tuen.
Etsiessämme pennuille koteja, tärkeimpinä kriteereinä pidämme kotia, jossa pentu saa elää osana perhettä. Harrastuspakkoa ei ole, mutta neuvomme, opastamme ja autamme mielellämme jos kiinnostusta jonkinlaiseen harrastamiseen löytyy! Odotan ennen kaikkea yhteistyökykyä ja haluaisin kuulla koiran kuulumisia jatkossakin. 

Esittelemme mielellämme kenneliämme ja koiriamme niistä kiinnostuneille! Tervetuloa kylään, ota yhteyttä niin sovitaan sopiva ajankohta. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin koiristamme ja suunnitelmistamme, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Suoritin kasvattajan peruskurssin vuonna 2010 ja kennelnimi on myönnetty vuonna 2011. Ensimmäinen irlanninsusikoirapentue syntyi vuonna 2012.

Olen jäsenenä Suomen Kennelliitossa, Suomen irlanninsusikoirat ry:ssä, Suomen koirankasvattajat ry:ssä (SuKoKa), Svenska Irländsk Varghund Klubben:ssa (Ruotsin irlanninsusikoirat), Suomalaisessa Siperianhusky -seurassa ja LAREK:ssa.

~Jutta Venhola, tammikuu 2017

(päivitetty 2023)

Kennel Harmaasuden
Jutta Venhola-Peltonen
puh. 040 829 1506
e-mail: harmaasuden@hotmail.com

Kiitos kaikille teille, jotka olette auttaneet ja neuvoneet Harmaasuden alkutaipaleella!

Harmaasuden A-pentue ja tyttäreni kesällä -12